Outi Vuolle on alun perin saksan kääntämisen ja tulkkauksen tutkinto-ohjelmassa aloittanut, pohjoismaisista kielistä vuonna 2011 valmistunut filosofian maisteri. Maaliskuusta 2020 lähtien Outi on työskennellyt kääntäjänä Vaasan kaupungin kielenkääntämössä. Sitä ennen Outi toimi Inhouse-kääntäjänä Multidocilla (myöhemmin Grano Translation Service).
MILLAINEN ON OPINTOHISTORIASI?
Olen valmistunut pohjoismaisista kielistä, mutta aloitin alun perin sen aikaisella saksan kääntämisen ja tulkkauksen linjalla. Valitsin saksan kielen ehkä enemmän oikeastaan hyötynäkökulman vuoksi, sillä ajattelin sen olevan työelämässä tärkeä kieli. Pidin kyllä ruotsista enemmän, mutta päädyin kuitenkin saksan kieleen. Saksassa sai myös silloin kääntämisen pääaineeksi, joten sekin painoi vaakakupissa. Lopulta kuitenkin älysin osaavani ruotsia paremmin kuin saksaa ja päädyin vaihtamaan pääaineeni ruotsiin.
Alun perin haaveilin tulkin urasta; Suomi oli liittynyt EU:hun ja ajattelin, että siinäpä olisikin työn sarkaa. Eihän se loppujen lopuksi ihan niin mennyt, mutta kääntäminen pysyi opinnoissani kuitenkin. Kääntämisessä kiehtoo se, että pääsen käyttämään sekä opiskelemiani vieraita kieliä että suomen kieltä. Olenkin vähän sellainen kielipoliisi.
MILLAINEN ON TYÖHISTORIASI?
Tällä hetkellä olen töissä kääntäjänä Vaasan kaupungin kielenkääntämössä. Vaasassa meitä on kielenkääntämössä yhteensä kahdeksan henkeä, joista yksi on ylikielenkääntäjänä esimiesroolissa. Seitsemän kahdeksasta istuu samassa paikassa – yksi on pääasiassa sosiaali- ja terveyspuolella eli fyysisesti eri paikassa, vaikkakin toki samassa tiimissä. Vastaamme kaikenlaisiin kaupungin käännöstarpeisiin kaupunginhallituksen ja -valtuuston esityslistoista viestinnän some-juttuihin ja kaavoituksesta rekrytointiin. Minun lisäkseni tiimissä on yksi toinen suomentaja, ja olen ainoa, jonka äidinkieli on suomi (toinen suomentaja on kaksikielinen ja muut ovat ruotsinkielisiä). Vaasan kaltaisessa kaksikielisessä kaupungissa on melko usein tarvetta myös suomeen päin tehtäville teksteille, mikä on entiseen elämään nähden suuri parannus!
Aiemmin olin töissä Multidocilla (muuttui Grano Translation Serviceksi loppuvuodesta 2019), joka toimii painotalo Granon alaisuudessa. Toimin siellä Inhouse-kääntäjänä eli kuukausipalkkaisena kääntäjänä. Meitä Inhouse-kääntäjiä oli pari, ja lisäksi siellä toimi useampia projektipäällikköjä. Suurin osa tekemistäni käännöksistä tapahtui suomesta ruotsiksi, jonkin verran käänsin myös kieliparia saksa–suomi ja tarpeen vaatiessa käänsin myös lyhyitä pätkiä norjasta tai tanskasta suomeksi. Harvemmin tuli toimeksiantoja ruotsista suomen kielelle, mutta ne olivat sitäkin mielekkäämpiä! Kääntämisen lisäksi litteroin ja oikoluin muiden kääntämiä tekstejä. Toimeksiantoja tuli melko laidasta laitaan eri tahoilta, varmaan suurin osa kunnilta ja valtionhallinnoilta, ja ne saattoivat olla mitä vain lastensuojelusta markkinointiin. Multidocille tuli paljon myös teknisen puolen käännöstehtäviä, mutta itse en ollut niin tuttu tekniikan kanssa, että olisin sellaisia tehnyt.
TÄRKEIMPIÄ TAITOJA KÄÄNTÄJÄNÄ?
Sanoisin, että tärkeimpiä taitoja kääntäjän hommissa ovat itsestään selvän kielitaidon lisäksi tiedonhakutaidot sekä jatkuva kyky oppia lisää ja uutta nopeallakin aikavälillä. Kääntäjällä tulee olla myös raudanluja yleissivistys, eli pitää oikeasti lukea sanomalehtiä ja kirjoja, ihan jo senkin vuoksi, että pystyy tunnistamaan käsitteitä ja ilmiötä teksteistä, vaikka niitä ei olisi suoraan mainittu. Näin tekstistä tulee paljon ammattimaisempi.
NEUVOJA TULEVILLE KÄÄNTÄJILLE?
Kääntäjäopiskelijaa neuvoisin olemaan aktiivinen ja oma-aloitteinen. Jos käännöstoimeksiantoja tulee vastaan, kannattaa niihin tarttua. Lisäksi voi ottaa yhteyttä suoraan käännöstoimistoihin ja kysyä, voisiko heille tehdä käännösnäytteen, niistä harvemmin kieltäydytään. Tällaisissa on kuitenkin etua siitä, että opinnot ovat jo vähän pidemmällä. Tämä onkin ehkä sellainen juttu, mitä opinnoissaan jo pidemmälle edenneet opiskelijat voisivat tehdä. Lisäksi sanoisin, että sivuaine kannattaa valita fiksusti, jotta pystyy näyttämään, mihin on oman kielitaitonsa yhdistänyt. Vaikka kielitaito on nykymaailmassa ja työelämässä äärimmäisen tärkeää, kannattaa opintoihin sisällyttää myös muiden aineiden opintoja ja ehkä jopa erikoistua sivuaineen kautta! Kääntäjän työssä erikoistuminen tulee usein työelämän myötä – harvoin, jos koskaan, sitä pystyy päättämään opintojen aikana ja pitäytymään päätöksessään. Itse luin opiskeluaikoinani muun muassa historiaa, naistutkimusta ja kasvatustieteitä.
VIIMEISIÄ SANOJA?
Lopuksi voisin ehkä vielä lisätä sen, että vaikka nykyaikana puhutaan paljon konekääntämisestä ja sen yleistymisestä, koneet eivät tule viemään kääntäjien töitä vielä pitkään aikaan. Erityisesti suomen kielen osalta tämä ei pidä paikkaansa, koittakaa vaikka Google Translatea; ei tule onnistumaan. Koulutettu kääntäjä on aina varmempi vaihtoehto kuin kone tai kouluttamaton kääntäjä. Kääntäjiä haetaan myös jatkuvasti lisää, joten opintoihin voi lähteä optimistisesti – töitä kyllä riittää! Erityisesti ruotsin kääntäjien tarve tuntuu viime vuosina lisääntyneen.
Luin jostain hiljattain elämänohjeen, että ”sano kyllä, vaikka pelottaisi”. Se on täysin sovellettavissa myös tähän hommaan. Eikä työn perässä muuttaminen ole mikään ihmeellinen juttu. Vaasa on hieno paikka eikä ole Tampereelle ikävä! 😉
Ninni Varanka (päivitykset Oona Eskeli)
Kirjoittaja on tuore filosofian maisteri, joka haastatteli kieliaineiden alumneja osana Tampereen yliopistossa suoritettua harjoitteluaan vuonna 2018.
Haastattelutekstien oli alun perin tarkoitus päätyä yliopiston nettisivulle, mutta lopulta niille ei löytynyt sieltä sopivaa paikkaa. Lexica julkaisee tekstit vihdoin Alumnihaastattelut-sarjana ainejärjestölehti Kontekstissa yhteistyössä Ninnin ja yliopiston kanssa.
Haastattelut julkaistaan pääosin sellaisenaan eli vuoden 2018 työtilannetta kuvaavina. Joitakin osuuksia on saatettu päivittää ajankohtaisemmilla tiedoilla.
1 kommentti
Kommentointi on suljettu.