Petri on englannin kääntämiseen erikoistunut monikielisen viestinnän ja kääntämisen opiskelija*. Vuonna 2018 Petri toimi kääntäjänä sekä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalla (HYY) että opiskelutovereiden kanssa perustetussa Osuuskunta Kääntövoimassa.

MIKSI TAMPERE JA MIKSI KÄÄNTÄMINEN?

Aloitin opinnot Tampereella vuoden 2010 syksyllä. Takana olivat vajaan vuoden englannin opinnot Oulun yliopistossa sekä sivari, jonka aikana ajatus juuri kääntämisen opiskelemisesta lopullisesti kypsyi. Kääntämiseen olin jo pienimuotoisesti tutustunut Oulussa käännöskurssilla, sivarissa pienissä käännöstehtävissä sekä nettipelin vapaaehtoiskääntäjänä. Siitä lähtien, kun sivarissa päätin lähteä opiskelemaan kääntämistä, oli kääntäjän työ melko selvä päämäärä ja motivaatio korkealla. Siksi minulle oli tärkeää, että englannin kääntäminen oli Tampereella erillisenä hakukohteena ja kääntämistä pääsi harjoittelemaan heti ensimmäisenä syksynä. Motivaatio pysyi hyvin yllä ja käännösosaamista alkoi karttua saman tien.

MISSÄ TYÖSKENTELET?

Toimin nykyisin kääntäjänä sekä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalla että opiskelutovereiden kanssa perustetussa Osuuskunta Kääntövoimassa. Ensin mainitulle työskentelen osa-aikaisesti, kun taas osuuskuntamme puitteissa hoidan projektiluontoisia toimeksiantoja. Kummassakin tapauksessa työskentelen kotoa käsin omassa työhuoneessa. Gradu on neljättä vuotta kesken*, muttei sen kannata antaa hidastaa. HYY:ssä saan tehdä töitä, joiden tärkeys on selvästi nähtävillä, ja olen ylpeä ollessani osa sitä. Vaikka palkkaa ei voi väittää huikeaksi, se on riittävä ja työ on mielekästä. Samalla osa-aikatyö jättää aikaa muulle – niin oman osuuskunnan töille kuin myös vapaa-ajallekin, sillä työ ei ole elämää tärkeämpää.

KUINKA OPINTOSI OVAT EDESAUTTANEET TYÖLLISTYMISTÄSI?

On vaikeaa eritellä, mitkä opiskeluaikaiset tapahtumat tai toimet minua ovat töiden saamisessa eniten auttaneet – enkä myöskään koe sen miettimistä erityisen mielekkääksi. Koen, että aktiivisuus ja oma mielenkiinto edellä pääsee mielenkiintoisempiin paikkoihin kuin laskelmoimalla ja tekemällä Rationaalisia Valintoja. Hyötynäkökulmien unhoittamista suosittelen myös opintoihin. Oudot sivuaineet ja oman alan opiskelu mahdollisimman laajasti putkiaivoisen erikoistumisen sijaan ovat olleet minulle hyväksi. Tärkeinä pidän etenkin projektin- ja ajanhallintataitoja, joita olen toki oppinut yksittäisillä käännöskursseilla mutta etenkin koko yliopistoelämän kokonaisuutta hallitsemalla; kursseineen, ylioppilaskuntatoimineen ja järjestöpuuhineen kaikkineen. Pirstaloituneeseen työelämään valmistaa parhaiten pirstaleinen opintotilkkutäkki.

MIELIPITEITÄ TAMPEREEN YLIOPISTOSTA?

Tampereen yliopiston käännöstieteen opinnoille ja opettajille olen kiitollinen. Omien aktiivisten opiskeluvuosieni aikaan kääntämistä todellakin oli läpi koko opintojen, ja uskon vakaasti, että olisin nykyistä huonompi kääntäjä, jos kääntäminen olisi tullut kuvioihin yhtään myöhemmässä vaiheessa kuin ensimmäisen vuoden syksyllä. Samoin kääntäjän suomen opintojen tärkeyttä en voi liikaa korostaa. Suoritin opintojeni aikana kaksi harjoittelua, ja niistä kumpikin on ollut hyödyksi ammatillisen kehittymisen kannalta mutta suoranaisesti myös tuonut töitä. Viimeksi viime kuussa sain käännöstoimeksiannon, jossa minua oli asiakkaalle suositellut henkilö, jonka kanssa työskentelin toisessa harjoittelupaikassa. Pidän nykyistä työtilannettani suorana jatkumona opiskeluaikojen aktiivisuudelle.

OLISIKO NEUVOJA UUSILLE OPISKELIJOILLE?

Kenties eniten haluan nykyisiä ja tulevia opiskelijoita kannustaa tekemään asioita, joista itse ei saa välitöntä hyötyä. Toimikaa järjestöissä, koska niiden kautta voi auttaa kanssaopiskelijoita – ei siksi, että pitäisi verkostoitua. Opiskelkaa asioita, koska ne ovat kiinnostavia ja koska sivistys on itseisarvo – ei siksi, että ne muodostavat työmarkkinoilla lyömättömän kombon. Auttakaa toisianne, koska niin ihmiset tekevät – ei siksi, että he myöhemmin auttaisivat teitä. Koen saaneeni hirvittävän määrän yllä lueteltuja hyötyjä olemalla yliopistossa itse aktiivinen. Niin opinnoissa kuin työelämässäkin asioita kannattaa tehdä niiden mielekkyyden, ei hyödyn takia. Ja vaikka ympärilleen katsellessaan asian voisikin unohtaa, mielekkyys kumpuaa ennemmin sivistyksestä ja inhimillisyydestä kuin rahasta ja henkilökohtaisesta hyödystä.

Ninni Varanka

Kirjoittaja on tuore filosofian maisteri, joka haastatteli kieliaineiden alumneja osana Tampereen yliopistossa suoritettua harjoitteluaan vuonna 2018.

Haastattelutekstien oli alun perin tarkoitus päätyä yliopiston nettisivulle, mutta lopulta niille ei löytynyt sieltä sopivaa paikkaa. Lexica julkaisee tekstit vihdoin Alumnihaastattelut-sarjana ainejärjestölehti Kontekstissa yhteistyössä Ninnin ja yliopiston kanssa.

Haastattelut julkaistaan pääosin sellaisenaan eli vuoden 2018 työtilannetta kuvaavina. Joitakin osuuksia on saatettu päivittää ajankohtaisemmilla tiedoilla.

*Petri valmistui vuonna 2019.

Kategoriat: Yleinen

164 kommenttia

Kommentointi on suljettu.