Petri on englannin
kääntämiseen erikoistunut monikielisen
viestinnän ja kääntämisen opiskelija*. Vuonna 2018 Petri toimi kääntäjänä sekä Helsingin yliopiston
ylioppilaskunnalla (HYY) että opiskelutovereiden kanssa perustetussa Osuuskunta
Kääntövoimassa.
MIKSI TAMPERE JA MIKSI KÄÄNTÄMINEN?
Aloitin opinnot
Tampereella vuoden 2010 syksyllä. Takana olivat vajaan vuoden englannin opinnot
Oulun yliopistossa sekä sivari, jonka aikana ajatus juuri kääntämisen
opiskelemisesta lopullisesti kypsyi. Kääntämiseen olin jo pienimuotoisesti
tutustunut Oulussa käännöskurssilla, sivarissa pienissä käännöstehtävissä sekä
nettipelin vapaaehtoiskääntäjänä. Siitä lähtien, kun sivarissa päätin lähteä
opiskelemaan kääntämistä, oli kääntäjän työ melko selvä päämäärä ja motivaatio
korkealla. Siksi minulle oli tärkeää, että englannin kääntäminen oli
Tampereella erillisenä hakukohteena ja kääntämistä pääsi harjoittelemaan heti
ensimmäisenä syksynä. Motivaatio pysyi hyvin yllä ja käännösosaamista alkoi
karttua saman tien.
MISSÄ TYÖSKENTELET?
Toimin nykyisin
kääntäjänä sekä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnalla että opiskelutovereiden
kanssa perustetussa Osuuskunta Kääntövoimassa. Ensin mainitulle työskentelen
osa-aikaisesti, kun taas osuuskuntamme puitteissa hoidan projektiluontoisia
toimeksiantoja. Kummassakin tapauksessa työskentelen kotoa käsin omassa
työhuoneessa. Gradu on neljättä vuotta kesken*, muttei sen kannata antaa
hidastaa. HYY:ssä saan tehdä töitä, joiden tärkeys on selvästi nähtävillä, ja
olen ylpeä ollessani osa sitä. Vaikka palkkaa ei voi väittää huikeaksi, se on
riittävä ja työ on mielekästä. Samalla osa-aikatyö jättää aikaa muulle – niin
oman osuuskunnan töille kuin myös vapaa-ajallekin, sillä työ ei ole elämää
tärkeämpää.
KUINKA OPINTOSI OVAT EDESAUTTANEET TYÖLLISTYMISTÄSI?
On vaikeaa
eritellä, mitkä opiskeluaikaiset tapahtumat tai toimet minua ovat töiden
saamisessa eniten auttaneet – enkä myöskään koe sen miettimistä erityisen
mielekkääksi. Koen, että aktiivisuus ja oma mielenkiinto edellä pääsee
mielenkiintoisempiin paikkoihin kuin laskelmoimalla ja tekemällä Rationaalisia
Valintoja. Hyötynäkökulmien unhoittamista suosittelen myös opintoihin. Oudot
sivuaineet ja oman alan opiskelu mahdollisimman laajasti putkiaivoisen
erikoistumisen sijaan ovat olleet minulle hyväksi. Tärkeinä pidän etenkin
projektin- ja ajanhallintataitoja, joita olen toki oppinut yksittäisillä
käännöskursseilla mutta etenkin koko yliopistoelämän kokonaisuutta
hallitsemalla; kursseineen, ylioppilaskuntatoimineen ja järjestöpuuhineen
kaikkineen. Pirstaloituneeseen työelämään valmistaa parhaiten pirstaleinen
opintotilkkutäkki.
MIELIPITEITÄ TAMPEREEN YLIOPISTOSTA?
Tampereen
yliopiston käännöstieteen opinnoille ja opettajille olen kiitollinen. Omien
aktiivisten opiskeluvuosieni aikaan kääntämistä todellakin oli läpi koko
opintojen, ja uskon vakaasti, että olisin nykyistä huonompi kääntäjä, jos
kääntäminen olisi tullut kuvioihin yhtään myöhemmässä vaiheessa kuin
ensimmäisen vuoden syksyllä. Samoin kääntäjän suomen opintojen tärkeyttä en voi
liikaa korostaa. Suoritin opintojeni aikana kaksi harjoittelua, ja niistä
kumpikin on ollut hyödyksi ammatillisen kehittymisen kannalta mutta
suoranaisesti myös tuonut töitä. Viimeksi viime kuussa sain
käännöstoimeksiannon, jossa minua oli asiakkaalle suositellut henkilö, jonka
kanssa työskentelin toisessa harjoittelupaikassa. Pidän nykyistä
työtilannettani suorana jatkumona opiskeluaikojen aktiivisuudelle.
OLISIKO NEUVOJA UUSILLE OPISKELIJOILLE?
Kenties eniten
haluan nykyisiä ja tulevia opiskelijoita kannustaa tekemään asioita, joista
itse ei saa välitöntä hyötyä. Toimikaa järjestöissä, koska niiden kautta voi
auttaa kanssaopiskelijoita – ei siksi, että pitäisi verkostoitua. Opiskelkaa
asioita, koska ne ovat kiinnostavia ja koska sivistys on itseisarvo – ei siksi,
että ne muodostavat työmarkkinoilla lyömättömän kombon. Auttakaa toisianne,
koska niin ihmiset tekevät – ei siksi, että he myöhemmin auttaisivat teitä. Koen
saaneeni hirvittävän määrän yllä lueteltuja hyötyjä olemalla yliopistossa itse
aktiivinen. Niin opinnoissa kuin työelämässäkin asioita kannattaa tehdä niiden
mielekkyyden, ei hyödyn takia. Ja vaikka ympärilleen katsellessaan asian
voisikin unohtaa, mielekkyys kumpuaa ennemmin sivistyksestä ja
inhimillisyydestä kuin rahasta ja henkilökohtaisesta hyödystä.
Ninni Varanka
Kirjoittaja on tuore filosofian maisteri, joka
haastatteli kieliaineiden alumneja osana Tampereen yliopistossa suoritettua
harjoitteluaan vuonna 2018.
Haastattelutekstien oli alun perin tarkoitus
päätyä yliopiston nettisivulle, mutta lopulta niille ei löytynyt sieltä sopivaa
paikkaa. Lexica julkaisee tekstit vihdoin Alumnihaastattelut-sarjana
ainejärjestölehti Kontekstissa yhteistyössä Ninnin ja yliopiston kanssa.
Haastattelut julkaistaan pääosin sellaisenaan
eli vuoden 2018 työtilannetta kuvaavina. Joitakin osuuksia on saatettu
päivittää ajankohtaisemmilla tiedoilla.
*Petri valmistui
vuonna 2019.