Marja
Suurpalo aloitti aikoinaan opintonsa pohjoismaisten
kielten tutkinto-ohjelmassa mutta vaihtoi sittemmin puhetekniikkaan ja vokologiaan.
Nykyään Marja toimii puhevalmentajana Vokomotiivissa, jonka hän perusti kollegojensa kanssa.
KUINKA
PÄÄDYIT TAMPEREEN YLIOPISTOON?
Alun perin halusin ryhtyä toimittajaksi tai
tiedottajaksi ja olin kuullut, että Tampereen yliopisto olisi hyvä paikka
opiskella alaa. Lisäksi siskoni asui Tampereella, joten kaupunkiin oli helppo
tulla. Toisena vaihtoehtonani hain opiskelemaan pohjoismaisia kieliä, koska
tuumasin, ettei kielitaidosta ole koskaan haittaa – varsinkaan ruotsin kielen
taidosta Suomessa. Pidin kielistä, ja niiden opiskelu oli minulle helppoa.
Arvoin aluksi jonkin verran saksan ja pohjoismaisten kielten välillä, mutta
koska olin aiemmin ollut Saksassa kesävaihdossa, totesin, että voisi olla hyvä
vahvistaa myös ruotsia.
MATKASI
OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI?
Aloitin siis opintoni pohjoismaisten
kielten tutkinto-ohjelmassa, mutta vaihdoin kandin tutkinnon suorittamisen
jälkeen erikoisvalinnalla puhetekniikkaan ja vokologiaan silloiseen
Kasvatustieteiden yksikköön, josta myös valmistuin. Tein kuitenkin myös
syventävät opinnot ja sivuainegradun pohjoismaisista kielistä.
Nykyisin työskentelen puheosuuskunta Vokomotiivissa, jonka olen perustanut parin kollegani kanssa. Puhetekniikka ja vokologia on alana melko pieni, eikä tismalleen koulutusta vastaavia työpaikkoja ole juuri olemassa – siksi sellainen piti luoda itse. Toimin Vokomotiivissa puhevalmentajana: Pidän äänenkäytön ja puheilmaisun kursseja ja valmennuksia, joilla autan ihmisiä puhumaan terveellisemmin ja kuulostamaan miellyttävältä. Valmennan sekä yksilöitä että ryhmiä. Varsinaisen ydinosaamiseni lisäksi osuuskuntayrittäjyyteen kuuluu tietysti myös esimerkiksi myyntiä, markkinointia ja viestintää.
Puhevalmentajan työssäni voin kouluttaa
myös ruotsinkielisiä, ja sitä ei moni Suomessa tee. Se erottaa minut monista
kollegoista.
TÄRKEIMMÄT
TAIDOT TYÖSSÄSI?
Ydinosaamiseni eli ihmisäänen tuntemuksen
lisäksi yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on kyky johtaa itseään. Yrittäjää
auttaa huomattavasti, kun tietää, mikä on pitkän tähtäimen suunnitelma, mitkä
ovat lyhyemmän aikavälin tavoitteet ja miten niihin päästään, mihin ryhtyä
seuraavaksi ja mitä toiminnassa tulisi parantaa. Ja milloin on osattava levätä!
Yhteistyötaidot ovat kultaa, sillä harva
yrittäjä toimii yksikseen. Ihmiset haluavat tehdä yhteistyötä mukavien tyyppien
kanssa. Siihen osaamiseen liittyvät olennaisesti hyvät vuorovaikutustaidot.
Myös ulospäin viestittäessä sujuvat tekstit luovat uskottavuutta. Opiskeluajoilta
tärkeimpänä nykyisen työni kannalta on näyttäytynyt puhetekniikan ja vokologian
puhepedagoginen seminaari, jonka osana tehtiin opetusharjoittelu. Teoriaa
tarvitaan myös, mutta opettamaan oppii opettamalla. Lisäksi koen hyötyneeni
suuresti molempien aineiden tutkielmaseminaareista. Seminaaritapaamiset, ohjaus
ja kurssilaisten kanssa keskusteleminen – niin palautteen antaminen kuin
vastaanottaminen – kehittivät ajattelua ja harjoittivat argumentointia.
NEUVOJA
UUSILLE OPISKELIJOILLE?
Seuraa kiinnostustasi mutta älä sokeasti.
Kun olet valinnut jotain, älä sulje silmiäsi vaan katsele uteliaana
ympärillesi. Yhdenkin alan sisällä on olemassa runsaasti vaihtoehtoja niiden
ilmeisimpien lisäksi. Opiskele innolla, käy vaihdossa avartamassa näkökenttää,
jos motivaatio on hukassa. Tutustu ihmisiin — sitä ei tarvitse kutsua verkostoitumiseksi,
jos sana ahdistaa. Näin laajennat ymmärrystäsi ympäröivästä maailmasta. Kannattaa
myös käydä tutustumassa vähintään omaan ainekerhoon tai -järjestöön. Jos niiden
toiminta ei kiinnosta, voit puolestaan etsiä käsiisi esimerkiksi erilaisiin
harrastuksiin tai poliittiseen toimintaan keskittyviä opiskelijajärjestöjä!
Ninni Varanka
Kirjoittaja on tuore filosofian maisteri, joka
haastatteli kieliaineiden alumneja osana Tampereen yliopistossa suoritettua
harjoitteluaan vuonna 2018.
Haastattelutekstien oli alun perin tarkoitus
päätyä yliopiston nettisivulle, mutta lopulta niille ei löytynyt sieltä sopivaa
paikkaa. Lexica julkaisee tekstit vihdoin Alumnihaastattelut-sarjana
ainejärjestölehti Kontekstissa yhteistyössä Ninnin ja yliopiston kanssa.
Haastattelut julkaistaan pääosin sellaisenaan
eli vuoden 2018 työtilannetta kuvaavina. Joitakin osuuksia on saatettu
päivittää ajankohtaisemmilla tiedoilla.