Alumnihaastattelu: ”Puhevalmentajan työssäni voin kouluttaa myös ruotsinkielisiä, ja sitä ei moni Suomessa tee” – Kandiksi pohjoismaisissa kielissä ja sen jälkeen ihmisäänen tuntevaksi yrittäjäksi

Marja Suurpalo aloitti aikoinaan opintonsa pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelmassa mutta vaihtoi sittemmin puhetekniikkaan ja vokologiaan. Nykyään Marja toimii puhevalmentajana Vokomotiivissa, jonka hän perusti kollegojensa kanssa.

KUINKA PÄÄDYIT TAMPEREEN YLIOPISTOON?

Alun perin halusin ryhtyä toimittajaksi tai tiedottajaksi ja olin kuullut, että Tampereen yliopisto olisi hyvä paikka opiskella alaa. Lisäksi siskoni asui Tampereella, joten kaupunkiin oli helppo tulla. Toisena vaihtoehtonani hain opiskelemaan pohjoismaisia kieliä, koska tuumasin, ettei kielitaidosta ole koskaan haittaa – varsinkaan ruotsin kielen taidosta Suomessa. Pidin kielistä, ja niiden opiskelu oli minulle helppoa. Arvoin aluksi jonkin verran saksan ja pohjoismaisten kielten välillä, mutta koska olin aiemmin ollut Saksassa kesävaihdossa, totesin, että voisi olla hyvä vahvistaa myös ruotsia.

MATKASI OPISKELIJASTA YRITTÄJÄKSI?

Aloitin siis opintoni pohjoismaisten kielten tutkinto-ohjelmassa, mutta vaihdoin kandin tutkinnon suorittamisen jälkeen erikoisvalinnalla puhetekniikkaan ja vokologiaan silloiseen Kasvatustieteiden yksikköön, josta myös valmistuin. Tein kuitenkin myös syventävät opinnot ja sivuainegradun pohjoismaisista kielistä.

Nykyisin työskentelen puheosuuskunta Vokomotiivissa, jonka olen perustanut parin kollegani kanssa. Puhetekniikka ja vokologia on alana melko pieni, eikä tismalleen koulutusta vastaavia työpaikkoja ole juuri olemassa – siksi sellainen piti luoda itse. Toimin Vokomotiivissa puhevalmentajana: Pidän äänenkäytön ja puheilmaisun kursseja ja valmennuksia, joilla autan ihmisiä puhumaan terveellisemmin ja kuulostamaan miellyttävältä. Valmennan sekä yksilöitä että ryhmiä. Varsinaisen ydinosaamiseni lisäksi osuuskuntayrittäjyyteen kuuluu tietysti myös esimerkiksi myyntiä, markkinointia ja viestintää.

Puhevalmentajan työssäni voin kouluttaa myös ruotsinkielisiä, ja sitä ei moni Suomessa tee. Se erottaa minut monista kollegoista.

TÄRKEIMMÄT TAIDOT TYÖSSÄSI?

Ydinosaamiseni eli ihmisäänen tuntemuksen lisäksi yksi tärkeimmistä ominaisuuksista on kyky johtaa itseään. Yrittäjää auttaa huomattavasti, kun tietää, mikä on pitkän tähtäimen suunnitelma, mitkä ovat lyhyemmän aikavälin tavoitteet ja miten niihin päästään, mihin ryhtyä seuraavaksi ja mitä toiminnassa tulisi parantaa. Ja milloin on osattava levätä!

Yhteistyötaidot ovat kultaa, sillä harva yrittäjä toimii yksikseen. Ihmiset haluavat tehdä yhteistyötä mukavien tyyppien kanssa. Siihen osaamiseen liittyvät olennaisesti hyvät vuorovaikutustaidot. Myös ulospäin viestittäessä sujuvat tekstit luovat uskottavuutta. Opiskeluajoilta tärkeimpänä nykyisen työni kannalta on näyttäytynyt puhetekniikan ja vokologian puhepedagoginen seminaari, jonka osana tehtiin opetusharjoittelu. Teoriaa tarvitaan myös, mutta opettamaan oppii opettamalla. Lisäksi koen hyötyneeni suuresti molempien aineiden tutkielmaseminaareista. Seminaaritapaamiset, ohjaus ja kurssilaisten kanssa keskusteleminen – niin palautteen antaminen kuin vastaanottaminen – kehittivät ajattelua ja harjoittivat argumentointia.

NEUVOJA UUSILLE OPISKELIJOILLE?

Seuraa kiinnostustasi mutta älä sokeasti. Kun olet valinnut jotain, älä sulje silmiäsi vaan katsele uteliaana ympärillesi. Yhdenkin alan sisällä on olemassa runsaasti vaihtoehtoja niiden ilmeisimpien lisäksi. Opiskele innolla, käy vaihdossa avartamassa näkökenttää, jos motivaatio on hukassa. Tutustu ihmisiin — sitä ei tarvitse kutsua verkostoitumiseksi, jos sana ahdistaa. Näin laajennat ymmärrystäsi ympäröivästä maailmasta. Kannattaa myös käydä tutustumassa vähintään omaan ainekerhoon tai -järjestöön. Jos niiden toiminta ei kiinnosta, voit puolestaan etsiä käsiisi esimerkiksi erilaisiin harrastuksiin tai poliittiseen toimintaan keskittyviä opiskelijajärjestöjä!

Ninni Varanka

Kirjoittaja on tuore filosofian maisteri, joka haastatteli kieliaineiden alumneja osana Tampereen yliopistossa suoritettua harjoitteluaan vuonna 2018.

Haastattelutekstien oli alun perin tarkoitus päätyä yliopiston nettisivulle, mutta lopulta niille ei löytynyt sieltä sopivaa paikkaa. Lexica julkaisee tekstit vihdoin Alumnihaastattelut-sarjana ainejärjestölehti Kontekstissa yhteistyössä Ninnin ja yliopiston kanssa.

Haastattelut julkaistaan pääosin sellaisenaan eli vuoden 2018 työtilannetta kuvaavina. Joitakin osuuksia on saatettu päivittää ajankohtaisemmilla tiedoilla.