Koulutuspoliittinen vastaava on pesti, joka näkyy joka vuosi osana Lexican hallitusta, mutta usealle heidän, tuttavallisesti kopojen, tehtävät ovat vielä hämärän peitossa. Millaisia asioita kopot siis hoitavat? Millaisissa asioissa kopoihin olisi hyvä olla yhteydessä? Koulutuspoliittista sektoria valottaa vuosien 2020 ja 2021 koulutuspoliittinen vastaava Teemu Juutilainen, jota haastateltiin erityisesti koskien ongelmia kandidaatinseminaarien kanssa. Kandiseminaari ei ole vain kurssi muiden joukossa, vaan merkittävällä tavalla vaikuttaa siihen, kykenevätkö opiskelijat valmistumaan määräajassa. Kandiseminaarin oleellisen aseman takia se nostettiin tässä jutussa esimerkiksi kopojen vaikutustyöstä.

Viimeisen vuoden aikana Teemu Juutilainen on hoitanut kolmea erilaista kandiseminaareihin liittyvää ongelmaa. Ensimmäinen tapaus oli pohjoismaisten kielten seminaari syksyllä 2020, johon oli ilmoittautunut enemmän opiskelijoita kuin mitä seminaarissa oli tilaa. Pohjoismaisissa kielissä kandiseminaari kestää koko vuoden, jolloin valmistuminen venyy väistämättä yli kolmeen vuoteen, jos seminaaria ei pääse aloittamaan kolmannen vuoden syksynä. Juutilaisen mukaan yliopisto oli ehdottanut seminaariin ilmoittautuneille ratkaisuksi toisen seminaariryhmän tekemistä, joka aloittaisi työskentelyn vasta tammikuussa, jolloin seminaaria pitäisi jatkaa vielä kesän jälkeen toinen puoli vuotta, eli valmistuminen väistämättä viivästyisi.

”Tää palaa siihen opiskelijan oikeuteen, että tietyt tavoiteaikojen määrittämät merkkipaalut, eli esimerkiksi kandidaattiseminaari, pitää olla suoritettavissa siten, että opiskelija voi valmistua tavoiteajan mukaisesti”, kuvasi Juutilainen.

Kandidaatiksi valmistumisen myöhästyminen voi esimerkiksi aiheuttaa ongelmia opintotukikuukausien, opintolainan hyvityksen tai pedagogisten opintojen aloittamisen kanssa. Myöhäinen valmistuminen voi siis merkittävällä tavalla vaikeuttaa opiskelijoiden elämää. Tämän johdosta pohjoismaisten kielten opiskelijat olivat yhteydessä Juutilaiseen. Koska yliopiston tarjoama ratkaisu toisen seminaariryhmän tekemisestä ei olisi ollut toimiva, opiskelijat kysyivät, voisivatko koulutuspoliittiset vastaavat puuttua asiaan.

”Lähestyin just tätä kandisemman ohjaajaa ja kerroin, että hei olen kuullut tällaisesta ja tosi mielelläni tulisin keskustelemaan asiasta. Heillä oli siinä vaiheessa jo opintosuunnan puolelta ehdotettuna keskustelutilaisuutta tästä muutenkin, niin oli helppo sitten solahtaa sinne keskusteluun mukaan.”

Tilanne onneksi ratkesi kahden seminaariryhmän perustamiseen syksylle, jolloin kaikki opiskelijat pääsivät ohjattaviksi.

Samankaltainen ongelma oli myös englannin kielitieteen kandidaattiseminaarissa, sillä 12 opiskelijan seminaariin oli ilmoittautunut 23 opiskelijaa. Kyseisen seminaarin tilanteessa oli päätetty rajata opiskelijat karkeasti opintopistemäärän perusteella.

”Se ei oo semmonen rajaus mikä välttämättä aina toimii, jotkut opiskelijat saattaa esimerkiksi syksyllä tehdä vähemmän opintoja ja keväisin sitten paukuttaa menemään huomattavasti enemmän”, toteaa Juutilainen, painottaen ratkaisun epätasa-arvoisuutta opiskelijoita kohtaan.

Kuultuaan tästä ongelmasta Juutilainen ottikin yhteyttä englannin opintosuuntavastaavaan ja kyseisen seminaarin ohjaajaan esittäen aiemmin mainitut ongelmat opintotukikuukausista, opintolainan hyvityksistä ja pedagogisten opintojen aloittamisesta perusteeksi kaikkien opiskelijoiden tarpeelle päästä ajoissa seminaariin. Juutilainen pyysi keskustelutilaisuuden järjestämistä, jotta sopiva ratkaisu ongelmaan löydettäisiin. Keskustelutilaisuudessa kävi ilmi, että opintosuuntapuolella oli pohdittu asiaa ja todettu, että kaikki opiskelijat saavat paikan seminaarista. Tämä mahdollistettiin mukauttamalla ohjaajan muuta opetusta, jotta tällä jäisi aikaa varmasti ohjata kaikkia opiskelijoita.

Kolmannen ongelmatapauksen edunvalvontatyö on Juutilaisen mukaan vielä kesken, eikä yliopistoa ole hallituksen tiimoilta vielä lähestytty. Juutilaiseen on oltu yhteydessä seminaareista, joissa opiskelijat ovat kokeneet saaneensa riittämätöntä ohjausta. Juutilainen kertoo työn alla olevan tarkan ongelmakohdan selvittäminen, jotta ohjauksesta saisi laadullisesti parempaa.

Kaikki aiemmin mainitut ongelmat ovat tulleet koulutuspoliittisen sektorin tietoon vastaavien omien verkostojen kautta. Juutilainen mainitsee, kuinka tuutoritoiminnan kautta hän on tullut monille opiskelijoille tutuksi ja häntä uskalletaan lähestyä ongelmista tämän takia matalalla kynnyksellä. Juutilainen mainitsee kuitenkin myös pitävänsä silmällä yleistä keskustelua esimerkiksi tapahtumissa tai Lexican Telegram-ryhmissä.

”Jos kaveriporukka päätyy keskustelemaan, vaikka juuri kandisemmasta tai ihan mistä tahansa muusta kurssista, niin ’kopoantennit’ siellä virittyy aika herkästi reagoimaan tällaseen”.

Kysyttäessä koulutuspoliittisen vastaavan roolin suuruudesta, Juutilainen kokee vastaavien roolin erittäin tärkeäksi. Hän mainitsee, että usein opiskelijat eivät tunne omia oikeuksiaan tarpeeksi tarkasti, jotta tunnistaisivat, millaisiin ongelmiin on mahdollista vaatia yliopiston taholta parannusta. Juutilainen kuvaa sektoria äänitorveksi opiskelijoiden ja yliopiston välillä, joka tuo opiskelijoiden kokemat ongelmat esiin. Koposektori tarjoaa opiskelijoille myös anonymiteetin ongelmista puhumiseen, sillä kopovastaava on Juutilaisen mukaan usein neutraalimpi osapuoli, joka ei esimerkiksi ole osallinen ongelmalliseksi koetulla kurssilla, vaan tuo esiin suuremman ongelman, johon on ainejärjestötasolla kiinnitetty huomiota.

Vaikka koulutuspoliittisella sektorilla ei ole tekemisestä pulaa, Juutilainen kokee, että yhteydenottojen määrä saisi olla huomattavasti isompi.

”Meille kuuluu se tietty, laadullinen lupaus siitä, millaisia opintojaksoja meillä on, millaisia työmääriä meillä on. Tavallinen riviopiskelija ei välttämättä tajua sitä, että opintoihin pystyy vaikuttamaan muidenkin kuin kaikkien räikeimpien epäkohtien kohdalla”, toteaa Juutilainen.

Koulutuspoliittisen sektorin toive olisikin siis, että kaikista epävarmoista ja pienentuntuisista ongelmista oltaisiin vastaaviin yhteydessä, jotta alamme opinnoista saataisiin mahdollisimman laadukkaita. Erityisesti Juutilainen toivoo yhteydenottoja laajasti kaikista opintosuunnista, sillä hän ei voi tietää kaikkea kurssien sisällöistä, joita hän ei itse ole tai tule koskaan suorittamaan. Juutilainen mainitsee esimerkiksi Lexican Telegram-ryhmät merkittävänä yhteydenottokanavana, sillä seuraamalla ryhmien keskustelua vastaavat voivat tarttua ongelmiin hyvin aikaisessa vaiheessa, ennen kuin niitä on edes virallisesti osattu tuoda koposektorin tietoisuuteen. Juutilainen painottaa yhteydenottojen tärkeyttä. Jos juuri sinä tai ystäväsi on pohtinut esimerkiksi jonkin kurssin olevan sisällöltään tai toteutukseltaan ongelmallinen, ole siis rohkeasti kopoihin yhteydessä, he ovat täällä meitä varten!

Kiinnostuitko koulutuspoliittisesta vaikuttamistyöstä? Lexica hakee nyt uutta kopovastaavaa hallitukseen kauden 2021 loppuajaksi. Pestiin voi hakea ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa tiistaina 14.9. klo 18. Tule rohkeasti mukaan vaikuttamaan Lexicaan ja koko ainejärjestön hyvinvointiin!

Elisa Heikkilä

Kirjoittaja on Kontekstin päätoimittaja vuonna 2021.


1 kommentti

najlepszy sklep & #183;16.4.2024 04:30

Wow, incredible blog structure! How lengthy have you been running a blog
for? you make blogging look easy. The whole look of your site
is magnificent, as well as the content! You can see similar here dobry sklep

Vastaa

Avatar placeholder

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *