Moikka 🙂 Mun nimi on Isabel ja opiskelen toista vuotta pohjoismaisia kieliä. Olin syksyn 2023 vaihdossa Uppsalassa Ruotsissa ja oon just kotiutunut takaisin Tampereelle! Tiesin heti yliopiston alkaessa, että haluun suorittaa mun opintoihin kuuluvan kieliharjoittelukurssin vaihto-opiskelun muodossa, ja vaihtoon lähdin niin aikaisessa vaiheessa mun opintoja kun vain mahdollista, eli heti toisen vuoden syksyllä. Tässä artikkelissa kerron hakuprosessista, omasta vaihtokokemuksesta ja siitä, miksi ehdottomasti kannattaa lähteä vaihtoon!

Hakuprosessi

Vaihtoon haetaan heti vuoden alussa ja tänä vuonna päähaku on auki 4.-25.1. jonka lisäksi järjestetään myös täydennyshaku alkukeväästä, jossa täytetään jäljelle jääneet kohteet. Tampereen yliopistolla on yli 700 eri vaihtokohdetta, joten valinnanvaikeus voi todellakin iskeä! Itselle oli selkeänä kohdemaana Ruotsi, koska halusin nimenomaan oppia ruotsin kieltä pääaineopiskelijana, mutta silti itse kohdeyliopiston valitseminen oli yllättävän vaikeaa. Hakuun voi laittaa yhteensä viisi eri vaihtoehtoa, ja loppujen lopuksi päädyin itse laittamaan Uppsalan yliopiston ensimmäiseksi toiveeksi mielenkiintoisista kursseista kiinnostuneena. Ja sinne mut sitten valittiinkin!

Vaihtokohteen valitsemisen lisäksi kirjoitetaan lyhyt motivaatio-kirje sekä liitetään opintosuoritus siihen mennessä käydyistä kursseista. Meillä kieltenopiskelijoilla vaihtoon lähteminen on yksi kieliharjoittelukurssin suoritustavoista (joko pakollisena tai vapaaehtoisena), joten yleensä käydyillä kursseilla tai kurssiarvosanoilla ei ole meidän kohdalla yhtä suurta merkitystä hakuvaiheessa. Muita valintakriteereitä on mm. mahdollisuudet lähteä vaihtoon myöhemmin, aiempi vaihto-opiskelu ja opintojen suorittaminen tavoiteajassa. Näiden lisäksi myös esimerkiksi pääaineopiskelijat ovat valinnassa etusijalla. Hakua ei kuitenkaan tarvitse stressata! Hakulomakkeen lähettämisen jälkeen ensin Tampereen yliopisto hyväksyy vaihto-opiskeluun lähdön ja sen jälkeen kohdeyliopisto. Tämän jälkeen alkaa käytännön asioiden järjestely.

Tärkeimpänä asiana heti hyväksymisen jälkeen on tehdä kurssivalinnat kohdeyliopistoon. Tämä oli ehkä kaikista vaikein itselle, koska samaan aikaan halusin hyötyä kursseista mahdollisimman paljon omia opintoja ajatellen, mutta myös valita laajasta kurssitarjottimesta mielenkiintoisia kursseja, mitä ei ehkä kotiyliopistossa ole tarjolla. Kaikki opintopisteet saa hyväksiluettua suoraan Tampereen yliopistoon, osa kursseista vapaavalintaisina ja osa suoraan omaan tutkintoon. Itse kävin loppujen lopuksi yhteensä neljä eri kurssia syksyn aikana (jokainen kurssi on arvoltaan 7,5 opintopistettä Uppsalan yliopistossa), joista jopa kolme saan suoraan hyväksiluettua pakollisiin kursseihin Tampereelle. Tämä oli myös yksi syy siihen, miksi halusin lähteä vaihtoon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa omia opintoja, jotta useampi kurssi hyödyttää suoraan tutkintoani.

Kurssien valitsemisen jälkeen isoimpana hommana oli asumisjärjestelyt. Kelalta saa normaalia asumistukea Suomen asuntoon ensimmäisten kolmen kuukauden ajalta, joten jos suunnittelee vaihtoon lähtemistä pidemmäksi aikaa, niin kannattaa ehdottomasti miettiä esimerkiksi Suomen asunnon alivuokrausta. Mun kohdalla oli kuitenkin helpompi jättää asunto syksyn ajaksi tyhjilleen. Ruotsiin sain vaihtareille suunnatun soluasunnon suositusta asuntolasta, jossa mulla oli yhteensä 11 kämppistä kaikki ihan eri puolilta maailmaa. Keittiö ja oleskeluhuone oli yhteinen kaikkien kämppisten kesken, mutta oma vessa oli iso plussa. Opin todella paljon eri kulttuureista kämppisten kautta, ja oli hauska huomata kuinka erilaisia tottumuksia muilla oli etenkin ruuan suhteen. Soluasuminen oli todellakin oma kokemuksensa, ja varsinkin vaihto-opiskelussa se on mielestäni paras ratkaisu, koska siinäkin tutustuu matalalla kynnyksellä uusiin ihmisiin.

Näiden kahden jälkeen jäljellä on enää pieniä käytännön juttuja mitä pitää hoitaa vaihtoa varten: Esimerkiksi matkavakuutus, ilmoitus uudesta osoitteesta, matkalippujen ostaminen ja vaihtoapurahan hakeminen. Näiden lisäksi itselle aiheutti pientä stressiä pakkaaminen. Mukaan pystyi ottaa tosi rajallinen määrä tavaraa, ja lähinnä niin monta laukkua kuin vain yksin pystyy kantaa. Tässäkin helpotti se, että pystyin Ruotsiin menemään laivalla, eikä tarvinnut miettiä lentokoneella menemiseen liittyviä matkalaukkujen painorajoja ja niiden lukumäärää ynnä muuta. Syksyn aikana kuitenkin huomasi, kuinka vähällä tavaralla sitä oikeasti pärjää arjessa. Ainoa isompi ”turha” asia minkä pakkasin mukaan oli haalarit, joille ei valitettavasti Ruotsissa ollutkaan käyttöä, niin kuin alun perin ajattelin.

Kokonaisuudessaan hakuprosessi tuntui ajoittain työläältä, mutta onneksi oli koko kevät aikaa hoitaa kaikki käytännön hommat kuntoon, niin syksyllä ei tarvinnut enää stressata näistä ennen lähtöä! Vaihtoon lähteminen vaatii siis vähän suunnittelua etukäteen, mutta on ehdottomasti sen kaiken arvoista! Seuraavaksi kerron, että miksi vaihtoon kannattaa lähteä, ja mitä itse olisin halunnut tietää etukäteen.

Miksi lähteä vaihtoon?

Ihan ensimmäisenä tulee vaihdosta mieleen itsensä haastaminen, joka alkoi jo hakuvaiheessa. Kaikki käytännön järjestelyt hoidetaan itse (vaikka apua tottakai saa!) ja vaihtoon lähdetään pääasiassa yksin. Muistan, kuinka paljon jännitti ekana päivänä saapua Uppsalaan ihan yksin uuteen ympäristöön, mutta onneksi yliopistolla odotti mukava vastaanotto, ja vaikka uutta tietoa tuli valtavasti, siitä oli todella paljon hyötyä. Eniten kuitenkin haastoin itseäni ruotsin kielen käyttämisessä, ja sen eteen pitikin tehdä yllättävän paljon töitä. Asuntolassa asuin pelkkien vaihto-opiskelijoiden kanssa ja vaikka kaikki kurssit olivatkin ruotsiksi natiivipuhujien kanssa, tuntui että läheisempiä ruotsalaisia ystäviä oli tosi vaikea saada. Menin kuitenkin aktiivisesti juttelemaan uusille ihmisille, ja syksyn mittaan sainkin muutaman hyvän ruotsalaisen kaverin, joiden kanssa tuli käytyä mm. fikalla (kahvilla)! Näissä tilanteissa suullinen kielitaito karttui huimasti, vaikkakin se vaati omalta mukaavusalueelta poistumista useaan kertaan.

Kuitenkin lähimmäisiksi kavereiksi mulle vaihdon aikana muodostui kolme saksalaista vaihtaria. Ehdittiin tehdä porukalla vaikka mitä: neljästään tehtiin paljon päiväreissuja Uppsalan lähikaupunkeihin ja matkustettiin myös viikonloppureissulle Göteborgiin. Näiden juttujen lisäksi käytiin myös loppukesästä uimassa ja koko syksyn aikana ehti tottakai fikailla monta kertaa. En olisi koskaan uskonut, että puolen vuoden aikana voi ehtiä saamaan näinkin hyviä kavereita. Vaihto-opiskelijoihin on ollut alusta asti tosi helppo tutustua, kun kaikki on ihan samassa tilanteessa uudessa ympäristössä. Ruotsalaisia tapasin puolestaan enemmän tapahtumissa. Ruotsalainen opiskelijaelämä koostuikin lähennä viikottaisista klubi-illoista, joihin oli kiva mennä porukalla. Sitseillä tutustui sit taas enemmän ruotsalaisiin, kun vieressä istui lähes poikkeuksetta vain paikallisia opiskelijoita. Sitsit muistutti Ruotsissa enemmän vujuja: pukukoodi oli tosi formaali ja syötiin hieno kolmen ruokalajin illallinen alkumaljoineen ja kaikkineen. Laulut oli vain sivuosassa, mutta oli kiva huomata, että Ruotsissakin laulettiin osittain samoja sitsilauluja! Kokonaisuudessaan mun syksy oli siis täydellinen balanssi ruotsia ja englantia (ja toki vähän saksaakin :D), koska molempia pääsi käyttämään säännöllisesti arjessa!

Kun mietin taaksepäin koko vaihtosyksyä, niin mieleen tulee ihan lukematon määrä eri muistoja ja kokemuksia. Vaihdossa elää vähän vahingossakin sellaisella mentaliteetilla, että nyt pitää kokea paljon asioita, koska tämä vaihe elämässä ei tule kestämään ikuisesti. Aion ottaa tästä asenteesta mallia myös normaaliin arkeen Suomessa. Vaihto onkin kokemuksena ihan erilainen kuin mikään muu aikaisemmin ja syksystä jää ehdottomasti paljon käteen, mm. parantunut kielitaito niin ruotsissa kuin englannissakin ja kavereita ympäri maailmaa, joihin voin olla yhteydessä vielä vaihdon jälkeenkin. Ennen vaihtoa olisin itse halunnut kuulla enemmän muiden opiskelijoiden vaihtokokemuksia ja tietää käytännön asioiden järjestelyistä, mutta tietenkään kaikkea ei pysty tietämään etukäteen. Vaihtoprosessin aikana oppikin paljon uutta. Kaiken kaikkiaan vaihto-opiskelu oli unohtumaton kokemus, jota tulen muistelemaan vielä vuosikymmentenkin jälkeen. Missään ei opi kieltä paremmin kuin tällaisessa ympäristössä. Yksi parhaista päätöksistä ikinä lähteä vaihtoon!

Toivottavasti tästä oli apua! Jos vaihto-opiskelu jäi vielä mietityttämään tai haluat kuulla jostain lisää niin mulle saa tulla laittamaan viestiä Telegrammissa @isabeldesilvaa tai sähköpostia isabel.desilva@tuni.fi, vastaan tosi mielelläni <3. Mukavaa alkanutta vuotta!

Isabel de Silva

Kirjoittaja on Lexican viestintätoimari vuonna 2024.


0 kommenttia

Vastaa

Avatar placeholder

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *