Outi Vuolle on alun perin saksan kääntämisen ja tulkkauksen tutkinto-ohjelmassa aloittanut, pohjoismaisista kielistä vuonna 2011 valmistunut filosofian maisteri. Maaliskuusta 2020 lähtien Outi on työskennellyt kääntäjänä Vaasan kaupungin kielenkääntämössä. Sitä ennen Outi toimi Inhouse-kääntäjänä Multidocilla (myöhemmin Grano Translation Service).
MILLAINEN ON OPINTOHISTORIASI?
Olen valmistunut
pohjoismaisista kielistä, mutta aloitin alun perin sen aikaisella saksan
kääntämisen ja tulkkauksen linjalla. Valitsin saksan kielen ehkä enemmän
oikeastaan hyötynäkökulman vuoksi, sillä ajattelin sen olevan työelämässä
tärkeä kieli. Pidin kyllä ruotsista enemmän, mutta päädyin kuitenkin saksan
kieleen. Saksassa sai myös silloin kääntämisen pääaineeksi, joten sekin painoi
vaakakupissa. Lopulta kuitenkin älysin osaavani ruotsia paremmin kuin saksaa ja
päädyin vaihtamaan pääaineeni ruotsiin.
Alun perin
haaveilin tulkin urasta; Suomi oli liittynyt EU:hun ja ajattelin, että siinäpä
olisikin työn sarkaa. Eihän se loppujen lopuksi ihan niin mennyt, mutta
kääntäminen pysyi opinnoissani kuitenkin. Kääntämisessä kiehtoo se, että pääsen
käyttämään sekä opiskelemiani vieraita kieliä että suomen kieltä. Olenkin vähän
sellainen kielipoliisi.
MILLAINEN ON TYÖHISTORIASI?
Tällä hetkellä
olen töissä kääntäjänä Vaasan kaupungin kielenkääntämössä. Vaasassa meitä on
kielenkääntämössä yhteensä kahdeksan henkeä, joista yksi on ylikielenkääntäjänä
esimiesroolissa. Seitsemän kahdeksasta istuu samassa paikassa – yksi on
pääasiassa sosiaali- ja terveyspuolella eli fyysisesti eri paikassa, vaikkakin
toki samassa tiimissä. Vastaamme kaikenlaisiin kaupungin käännöstarpeisiin
kaupunginhallituksen ja -valtuuston esityslistoista viestinnän some-juttuihin
ja kaavoituksesta rekrytointiin. Minun lisäkseni tiimissä on yksi toinen
suomentaja, ja olen ainoa, jonka äidinkieli on suomi (toinen suomentaja on
kaksikielinen ja muut ovat ruotsinkielisiä). Vaasan kaltaisessa kaksikielisessä
kaupungissa on melko usein tarvetta myös suomeen päin tehtäville teksteille,
mikä on entiseen elämään nähden suuri parannus!
Aiemmin olin töissä
Multidocilla (muuttui Grano Translation Serviceksi loppuvuodesta 2019), joka
toimii painotalo Granon alaisuudessa. Toimin siellä Inhouse-kääntäjänä eli
kuukausipalkkaisena kääntäjänä. Meitä Inhouse-kääntäjiä oli pari, ja lisäksi siellä
toimi useampia projektipäällikköjä. Suurin osa tekemistäni käännöksistä tapahtui
suomesta ruotsiksi, jonkin verran käänsin myös kieliparia saksa–suomi ja
tarpeen vaatiessa käänsin myös lyhyitä pätkiä norjasta tai tanskasta suomeksi.
Harvemmin tuli toimeksiantoja ruotsista suomen kielelle, mutta ne olivat
sitäkin mielekkäämpiä! Kääntämisen lisäksi litteroin ja oikoluin muiden
kääntämiä tekstejä. Toimeksiantoja tuli melko laidasta laitaan eri tahoilta, varmaan
suurin osa kunnilta ja valtionhallinnoilta, ja ne saattoivat olla mitä vain lastensuojelusta
markkinointiin. Multidocille tuli paljon myös teknisen puolen käännöstehtäviä,
mutta itse en ollut niin tuttu tekniikan kanssa, että olisin sellaisia tehnyt.
TÄRKEIMPIÄ TAITOJA KÄÄNTÄJÄNÄ?
Sanoisin, että
tärkeimpiä taitoja kääntäjän hommissa ovat itsestään selvän kielitaidon lisäksi
tiedonhakutaidot sekä jatkuva kyky oppia lisää ja uutta nopeallakin
aikavälillä. Kääntäjällä tulee olla myös raudanluja yleissivistys, eli pitää
oikeasti lukea sanomalehtiä ja kirjoja, ihan jo senkin vuoksi, että pystyy
tunnistamaan käsitteitä ja ilmiötä teksteistä, vaikka niitä ei olisi suoraan
mainittu. Näin tekstistä tulee paljon ammattimaisempi.
NEUVOJA TULEVILLE KÄÄNTÄJILLE?
Kääntäjäopiskelijaa
neuvoisin olemaan aktiivinen ja oma-aloitteinen. Jos käännöstoimeksiantoja
tulee vastaan, kannattaa niihin tarttua. Lisäksi voi ottaa yhteyttä suoraan
käännöstoimistoihin ja kysyä, voisiko heille tehdä käännösnäytteen, niistä
harvemmin kieltäydytään. Tällaisissa on kuitenkin etua siitä, että opinnot ovat
jo vähän pidemmällä. Tämä onkin ehkä sellainen juttu, mitä opinnoissaan jo
pidemmälle edenneet opiskelijat voisivat tehdä. Lisäksi sanoisin, että sivuaine
kannattaa valita fiksusti, jotta pystyy näyttämään, mihin on oman kielitaitonsa
yhdistänyt. Vaikka kielitaito on nykymaailmassa ja työelämässä äärimmäisen
tärkeää, kannattaa opintoihin sisällyttää myös muiden aineiden opintoja ja ehkä
jopa erikoistua sivuaineen kautta! Kääntäjän työssä erikoistuminen tulee usein
työelämän myötä – harvoin, jos koskaan, sitä pystyy päättämään opintojen aikana
ja pitäytymään päätöksessään. Itse luin opiskeluaikoinani muun muassa
historiaa, naistutkimusta ja kasvatustieteitä.
VIIMEISIÄ SANOJA?
Lopuksi voisin
ehkä vielä lisätä sen, että vaikka nykyaikana puhutaan paljon konekääntämisestä
ja sen yleistymisestä, koneet eivät tule viemään kääntäjien töitä vielä pitkään
aikaan. Erityisesti suomen kielen osalta tämä ei pidä paikkaansa, koittakaa
vaikka Google Translatea; ei tule onnistumaan. Koulutettu kääntäjä on aina
varmempi vaihtoehto kuin kone tai kouluttamaton kääntäjä. Kääntäjiä haetaan
myös jatkuvasti lisää, joten opintoihin voi lähteä optimistisesti – töitä kyllä
riittää! Erityisesti ruotsin kääntäjien tarve tuntuu viime vuosina lisääntyneen.
Luin jostain
hiljattain elämänohjeen, että ”sano kyllä, vaikka pelottaisi”. Se on täysin
sovellettavissa myös tähän hommaan. Eikä työn perässä muuttaminen ole mikään
ihmeellinen juttu. Vaasa on hieno paikka eikä ole Tampereelle ikävä! 😉
Ninni Varanka (päivitykset Oona Eskeli)
Kirjoittaja on tuore filosofian maisteri, joka
haastatteli kieliaineiden alumneja osana Tampereen yliopistossa suoritettua
harjoitteluaan vuonna 2018.
Haastattelutekstien oli alun perin tarkoitus
päätyä yliopiston nettisivulle, mutta lopulta niille ei löytynyt sieltä sopivaa
paikkaa. Lexica julkaisee tekstit vihdoin Alumnihaastattelut-sarjana
ainejärjestölehti Kontekstissa yhteistyössä Ninnin ja yliopiston kanssa.
Haastattelut julkaistaan pääosin sellaisenaan
eli vuoden 2018 työtilannetta kuvaavina. Joitakin osuuksia on saatettu
päivittää ajankohtaisemmilla tiedoilla.