Tästä osiosta löydät kannanottoja sekä sellaisia Lexica-kirjoituksia, jotka eivät suoranaisesti liity ainejärjestölehteemme Kontekstiin.
*******
Kannanotto harjoittelutuista (21.11.2019)
Lexica ry:n hallituksen koulutuspoliittiset vastaavat ovat kirjoittaneet kannanoton liittyen harjoittelutukien jakautumiseen kielten yksikössä vuodelle 2019. Harjoittelutukien jakautuminen koettiin jäsenistömme parissa epäreiluksi ja epäjohdonmukaiseksi.
Lexica’s education policy representatives have written a statement concerning the university’s internship allowance policy in the degree programme of languages, which was considered unfair and inconsistent. Unfortunately, the statement is available only in Finnish.
*******
”Hei, hidasta!” – Asioiden kasaantuminen voi uuvuttaa myös opinnoistaan nauttivan opiskelijan (4.11.2019)
– Saatoin
tulla yliopistolta kotiin ja ajatella, että nyt täytyy tehdä hommia. Sitten
kuitenkin päädyin katsomaan telkkaria ihan semmoisena ahdistuskasana. Samalla
tuntui siltä, kuin en pääsisi liikkumaan.
Muun muassa
näillä sanoilla uupumuksen kokenut kieltenopiskelija kuvailee uupumisen
sävyttämää arkeaan. Nyt – useamman vuoden uupumisjakson jo hellitettyä otettaan
– elämä näyttää valoisammalta, mutta voimavarat eivät välttämättä ikinä palaa
ennalleen. Tämä on tamperelaisen Annan (nimi muutettu) tarina uupumuksesta.
Uupumuksen
tiesi olevan tulossa
Ärtyneisyyttä,
väsymystä ja itkuisuutta – Annan arki oli täynnä uupumuksesta kieliviä
merkkejä. Sekä Anna itse että hänen lähipiirinsä tunnistivat hälytysmerkit.
– Jollain
hassulla tavalla tiesin jo pari vuotta ennen, että uupuminen tulee vastaan.
Minulle sanottiinkin, että ”hei, hidasta”. Siltikään en hidastanut, vaan tein
täysipäiväisesti opintoja ja viikonloppuisin kaksi vuoroa töitä. Kesti todella
kauan tajuta tai oikeastaan enimmäkseen myöntää uupumusta, Anna muistelee.
Anna arvelee
uupumisensa johtuneen erilaisten asioiden kasaantumisesta. Esimerkkinä asioiden
kasaantumisesta Anna mainitsee kotiinpaluunsa vaihto-opinnoista, jolloin elämä
koto-Suomessa vyöryi päälle täydellä teholla.
– Olin ollut
vaihdossa kokonaisen vuoden ja jouduin asettumaan tänne Suomeen ihan uudestaan.
Aivan täydessä tohinassa kävin kursseja, tein kandia ja etsin kämppää. Samalla
mieli yritti päästää irti ikävästä vaihtopaikkaan ja siellä asuvia ihmisiä
kohtaan. Uupumus ei ihan silloin vielä tullut, mutta se oli tosi raskasta
aikaa. Silloin tiesin, että uupumus on tulossa.
Ei ole
mitenkään tavatonta, että opiskelijat uupuvat nimenomaan kuormittavien opintojen
seurauksena. Annalla tilanne oli kuitenkin toisenlainen, sillä opinnot olivat
enemmänkin sijaiskärsijä kuin uupumisen aiheuttaja. Koska Anna on aina tykännyt
omasta alastaan, etenemättömyys opinnoissa lisäsi huonoa oloa entisestään.
– Opinnot kärsi eniten uupumuksesta ja oli jotenkin todella vaikeaa hyväksyä se, että ne kärsivät aivan muista kuin opintoihin liittyvistä syistä. Minulla tuli monena vuotena vain noin 10–20 opintopistettä, ja se harmitti, koska halusin tehdä kursseja ja valmistua.
Lekalla päähän
Annan arjen
suurin kuormittaja oli työpaikka, sillä se muun muassa teki viikonloppuvapaat
mahdottomiksi. Annan mukaan työkaverit olivat mukavia, mutta työ ei ollut
mielekästä eikä pomoilta herunut ymmärrystä opiskelijoiden elämäntilanteille.
– Siellä ei
ollut hyvä olla, Anna kiteyttää.
Tilanne
työpaikalla eskaloitui asteittain. Halutessaan puolittaa työmääränsä Anna sai
haluamansa ainoastaan sen jälkeen, kun hän uhkasi irtisanoutua. Kun Anna yritti
myöhemmin keventää työtaakkaansa sairauslomalla, hänet ohjattiin ottamaan palkaton
opintovapaa.
– Tauko oli
hyvä ja selvisin ilman palkkaa. Mutta töihin palattuani huomasin, ettei se
kuukausi tehnyt mitään, koska työpaikka ei ollut muuttunut yhtään.
Anna ei
näidenkään kokemusten jälkeen lopettanut töitään.
– Kun
miettii jälkeenpäin, minulla oli todella vähän vapaa-aikaa. Minulla oli ihan
eri standardit itselleni ja muille. Muita ihmisiä saatoin kannustaa olemaan
armollisia itsellensä ja samalla vedin itseäni ihan lekalla päähän, Anna
harmittelee.
Kaikesta myllerryksestä
huolimatta Anna kävi tunnollisesti luennoilla. Niillä ei tosin ollut helppoa
keskittyä asiaan. Anna kuitenkin kiittelee kieltenopiskelijoille tuttua
läsnäolopakkoa, koska se piti hänet kiinni arjessa.
Avun tarve
otettiin vakavasti
Viimeiseksi
niitiksi Anna kutsuu alamäkeä parisuhderintamalla.
– Minulla
loppui kahden vuoden aikana kolme suhdetta. Se, että kolmas suhde loppui oli
varsinainen viimeinen niitti. Se kaikki jonglööraus ei vain enää onnistunut,
vaan pallot tippuivat käsistä.
Apua Anna sai
terapiasta, lääkityksestä ja läheisille puhumisesta. Hänellä havaittiin
uupumuksen lisäksi lievää ja keskivaikeaa masennusta.
– Voin sanoa
olevani onnekas tapaus YTHS:n, Kelan ja muiden tukirakenteiden suhteen. Minua
on uskottu ja olen saanut aikoja ja ylimääräisiä aikoja. Olen itse asiassa
käynyt YTHS:llä psykologilla ihan opintojen alusta asti, joten tietyllä tavalla
tajusin avun tarpeen jo silloin kun tulin lukiosta suoraan yliopistoon
opiskelemaan. Sain YTHS:ltä todella hyviä neuvoja. Lisäksi sain Kelan tukeman
terapian, jossa kävin kaksi vuotta. Otin myös masennus- ja ahdistuslääkettä,
koska minulla oli tosi paha ahdistus siitä, että en saanut opintoja etenemään.
Toipumisessa
olennaisessa osassa olivat myös uusien mielekkäiden harrastusten löytyminen
sekä Annan oma asennemuutos.
– Aloin
arvostamaan kaikkia päivän aikana tekemiäni asioita. Pidin saavutuksena sitä,
että pesin pyykkiä, kävin kaupassa, tein ruuan, vein roskat, kävin yliopistolla
tai avasin jonkun kirjan.
Lisäksi hän irtisanoutui
työpaikaltaan.
–
Paranemiseni ei olisi edennyt yhtään, jos olisin ollut siellä vielä.
Sanoita
ongelmasi ja ole avoin
Vaikka Annan
vointi on jo parempi, varoo hän yhä uupumista. Mediassa kesällä esillä ollut
vähättelevä keskustelu opiskelijoiden jaksamisongelmia kohtaan suututtaa Annaa.
– Totta kai
on olemassa ulkopuolista painetta. Uupumuksen kokeneena tietää, että
opiskelijatkin voivat uupua ja että yhteiskunnan tuki on tärkeää. Vaikka
olisimme kuinka nuoria, emme kestä ihan mitä tahansa. Lisäksi kaikkien
tiedekuntien henkilökunnalla pitäisi olla ymmärrys siitä, että opiskelua ei voi
priorisoida ihan yli kaiken.
Uupumusta
tai masennusta kokevia Anna kehottaa sanoittamaan ongelmansa huonolla hetkellä.
– Yritä
sanoittaa ongelmasi silloin, kun sinulla on huono hetki. Vaikka menisit sitten
”hyvänä hetkenäsi” YTHS:lle, ymmärrä, ettei se hetki välttämättä kestä. Ylös
kirjoitetut tunnot konkretisoittavat avun tarpeen parempinakin hetkinä.
Myös
avoimuus ja muiden kuuntelu kannattaa.
– Ole
läheisille ihmisille avoin. Sinun ei tarvitse esittää, että kaikki on okei.
Voit olla perusluonteeltasi iloinen ja sanoa samalla iloisella äänellä, että
”olen väsynyt”. Olosi tulee kyllä läpi.
Annan
opinnot ovat edenneet rauhalliseen tahtiin ja valmistuminen häämöttää.
– Pitkään
ajattelin, että ei helvetti, meneekö tämä yliopistoaika nyt hukkaan. Olen
onneksi oppinut päästämään irti siitä ajattelusta. Nytkin on monta kurssia,
jotka olisin halunnut käydä, mutta voin opiskella niitä aiheita sitten
myöhemmin.
Oona Eskeli (Lexican sosiaalipoliittinen vastaava 2019)
Lue lisää:
https://duunitori.fi/tyoelama/mielenterveysongelmat-sairauspoissaolot/
https://duunitori.fi/tyoelama/tyouupumus-6-askelta-toipumiseen