Tästä osiosta löydät kannanottoja sekä sellaisia Lexica-kirjoituksia, jotka eivät suoranaisesti liity ainejärjestölehteemme Kontekstiin.
*******
Kannanotto harjoittelutuista (21.11.2019)
Lexica ry:n hallituksen koulutuspoliittiset vastaavat ovat kirjoittaneet kannanoton liittyen harjoittelutukien jakautumiseen kielten yksikössä vuodelle 2019. Harjoittelutukien jakautuminen koettiin jäsenistömme parissa epäreiluksi ja epäjohdonmukaiseksi.
Lexica’s education policy representatives have written a statement concerning the university’s internship allowance policy in the degree programme of languages, which was considered unfair and inconsistent. Unfortunately, the statement is available only in Finnish.
*******
”Hei, hidasta!” – Asioiden kasaantuminen voi uuvuttaa myös opinnoistaan nauttivan opiskelijan (4.11.2019)
– Saatoin tulla yliopistolta kotiin ja ajatella, että nyt täytyy tehdä hommia. Sitten kuitenkin päädyin katsomaan telkkaria ihan semmoisena ahdistuskasana. Samalla tuntui siltä, kuin en pääsisi liikkumaan.
Muun muassa näillä sanoilla uupumuksen kokenut kieltenopiskelija kuvailee uupumisen sävyttämää arkeaan. Nyt – useamman vuoden uupumisjakson jo hellitettyä otettaan – elämä näyttää valoisammalta, mutta voimavarat eivät välttämättä ikinä palaa ennalleen. Tämä on tamperelaisen Annan (nimi muutettu) tarina uupumuksesta.
Uupumuksen tiesi olevan tulossa
Ärtyneisyyttä, väsymystä ja itkuisuutta – Annan arki oli täynnä uupumuksesta kieliviä merkkejä. Sekä Anna itse että hänen lähipiirinsä tunnistivat hälytysmerkit.
– Jollain hassulla tavalla tiesin jo pari vuotta ennen, että uupuminen tulee vastaan. Minulle sanottiinkin, että ”hei, hidasta”. Siltikään en hidastanut, vaan tein täysipäiväisesti opintoja ja viikonloppuisin kaksi vuoroa töitä. Kesti todella kauan tajuta tai oikeastaan enimmäkseen myöntää uupumusta, Anna muistelee.
Anna arvelee uupumisensa johtuneen erilaisten asioiden kasaantumisesta. Esimerkkinä asioiden kasaantumisesta Anna mainitsee kotiinpaluunsa vaihto-opinnoista, jolloin elämä koto-Suomessa vyöryi päälle täydellä teholla.
– Olin ollut vaihdossa kokonaisen vuoden ja jouduin asettumaan tänne Suomeen ihan uudestaan. Aivan täydessä tohinassa kävin kursseja, tein kandia ja etsin kämppää. Samalla mieli yritti päästää irti ikävästä vaihtopaikkaan ja siellä asuvia ihmisiä kohtaan. Uupumus ei ihan silloin vielä tullut, mutta se oli tosi raskasta aikaa. Silloin tiesin, että uupumus on tulossa.
Ei ole mitenkään tavatonta, että opiskelijat uupuvat nimenomaan kuormittavien opintojen seurauksena. Annalla tilanne oli kuitenkin toisenlainen, sillä opinnot olivat enemmänkin sijaiskärsijä kuin uupumisen aiheuttaja. Koska Anna on aina tykännyt omasta alastaan, etenemättömyys opinnoissa lisäsi huonoa oloa entisestään.
– Opinnot kärsi eniten uupumuksesta ja oli jotenkin todella vaikeaa hyväksyä se, että ne kärsivät aivan muista kuin opintoihin liittyvistä syistä. Minulla tuli monena vuotena vain noin 10–20 opintopistettä, ja se harmitti, koska halusin tehdä kursseja ja valmistua.
Lekalla päähän
Annan arjen suurin kuormittaja oli työpaikka, sillä se muun muassa teki viikonloppuvapaat mahdottomiksi. Annan mukaan työkaverit olivat mukavia, mutta työ ei ollut mielekästä eikä pomoilta herunut ymmärrystä opiskelijoiden elämäntilanteille.
– Siellä ei ollut hyvä olla, Anna kiteyttää.
Tilanne työpaikalla eskaloitui asteittain. Halutessaan puolittaa työmääränsä Anna sai haluamansa ainoastaan sen jälkeen, kun hän uhkasi irtisanoutua. Kun Anna yritti myöhemmin keventää työtaakkaansa sairauslomalla, hänet ohjattiin ottamaan palkaton opintovapaa.
– Tauko oli hyvä ja selvisin ilman palkkaa. Mutta töihin palattuani huomasin, ettei se kuukausi tehnyt mitään, koska työpaikka ei ollut muuttunut yhtään.
Anna ei näidenkään kokemusten jälkeen lopettanut töitään.
– Kun miettii jälkeenpäin, minulla oli todella vähän vapaa-aikaa. Minulla oli ihan eri standardit itselleni ja muille. Muita ihmisiä saatoin kannustaa olemaan armollisia itsellensä ja samalla vedin itseäni ihan lekalla päähän, Anna harmittelee.
Kaikesta myllerryksestä huolimatta Anna kävi tunnollisesti luennoilla. Niillä ei tosin ollut helppoa keskittyä asiaan. Anna kuitenkin kiittelee kieltenopiskelijoille tuttua läsnäolopakkoa, koska se piti hänet kiinni arjessa.
Avun tarve otettiin vakavasti
Viimeiseksi niitiksi Anna kutsuu alamäkeä parisuhderintamalla.
– Minulla loppui kahden vuoden aikana kolme suhdetta. Se, että kolmas suhde loppui oli varsinainen viimeinen niitti. Se kaikki jonglööraus ei vain enää onnistunut, vaan pallot tippuivat käsistä.
Apua Anna sai terapiasta, lääkityksestä ja läheisille puhumisesta. Hänellä havaittiin uupumuksen lisäksi lievää ja keskivaikeaa masennusta.
– Voin sanoa olevani onnekas tapaus YTHS:n, Kelan ja muiden tukirakenteiden suhteen. Minua on uskottu ja olen saanut aikoja ja ylimääräisiä aikoja. Olen itse asiassa käynyt YTHS:llä psykologilla ihan opintojen alusta asti, joten tietyllä tavalla tajusin avun tarpeen jo silloin kun tulin lukiosta suoraan yliopistoon opiskelemaan. Sain YTHS:ltä todella hyviä neuvoja. Lisäksi sain Kelan tukeman terapian, jossa kävin kaksi vuotta. Otin myös masennus- ja ahdistuslääkettä, koska minulla oli tosi paha ahdistus siitä, että en saanut opintoja etenemään.
Toipumisessa olennaisessa osassa olivat myös uusien mielekkäiden harrastusten löytyminen sekä Annan oma asennemuutos.
– Aloin arvostamaan kaikkia päivän aikana tekemiäni asioita. Pidin saavutuksena sitä, että pesin pyykkiä, kävin kaupassa, tein ruuan, vein roskat, kävin yliopistolla tai avasin jonkun kirjan.
Lisäksi hän irtisanoutui työpaikaltaan.
– Paranemiseni ei olisi edennyt yhtään, jos olisin ollut siellä vielä.
Sanoita ongelmasi ja ole avoin
Vaikka Annan vointi on jo parempi, varoo hän yhä uupumista. Mediassa kesällä esillä ollut vähättelevä keskustelu opiskelijoiden jaksamisongelmia kohtaan suututtaa Annaa.
– Totta kai on olemassa ulkopuolista painetta. Uupumuksen kokeneena tietää, että opiskelijatkin voivat uupua ja että yhteiskunnan tuki on tärkeää. Vaikka olisimme kuinka nuoria, emme kestä ihan mitä tahansa. Lisäksi kaikkien tiedekuntien henkilökunnalla pitäisi olla ymmärrys siitä, että opiskelua ei voi priorisoida ihan yli kaiken.
Uupumusta tai masennusta kokevia Anna kehottaa sanoittamaan ongelmansa huonolla hetkellä.
– Yritä sanoittaa ongelmasi silloin, kun sinulla on huono hetki. Vaikka menisit sitten ”hyvänä hetkenäsi” YTHS:lle, ymmärrä, ettei se hetki välttämättä kestä. Ylös kirjoitetut tunnot konkretisoittavat avun tarpeen parempinakin hetkinä.
Myös avoimuus ja muiden kuuntelu kannattaa.
– Ole läheisille ihmisille avoin. Sinun ei tarvitse esittää, että kaikki on okei. Voit olla perusluonteeltasi iloinen ja sanoa samalla iloisella äänellä, että ”olen väsynyt”. Olosi tulee kyllä läpi.
Annan opinnot ovat edenneet rauhalliseen tahtiin ja valmistuminen häämöttää.
– Pitkään ajattelin, että ei helvetti, meneekö tämä yliopistoaika nyt hukkaan. Olen onneksi oppinut päästämään irti siitä ajattelusta. Nytkin on monta kurssia, jotka olisin halunnut käydä, mutta voin opiskella niitä aiheita sitten myöhemmin.
Oona Eskeli (Lexican sosiaalipoliittinen vastaava 2019)
Lue lisää:
https://duunitori.fi/tyoelama/mielenterveysongelmat-sairauspoissaolot/
https://duunitori.fi/tyoelama/tyouupumus-6-askelta-toipumiseen