Uusi kausi uusien hallitusten voimin on taas pyörähtänyt käyntiin niin Lexicalla, Translalla kuin Kopulallakin. Jokaisella näistä kieltenopiskelijoiden ainejärjestöistä on paljon näkyvää ja aktiivista toimintaa, mutta kaikesta tekemisestä huolimatta toisinaan itse tekijät saattavat jäädä kuitenkin pimentoon. Tapahtumista ja muista aktiviteeteista nauttivan opiskelijan olisikin siis hyvä tietää edes, että ketkä tätä toimintaa johtaakaan ja näin ollen Kontekstin toimitus haastattelikin näiden kolmen ainejärjestön puheenjohtajia kaudella 2023. Tässä jutussa pääsemmekin siis tutustumaan paremmin Kristina Ojaniemeen (Lexica ry), Iida Seppäseen (Transla ry) ja Roosa Hokkaseen (Kopula ry).
Aloitetaanpa perusteista, kuka olet?
Kristina Ojaniemi on kolmannen vuoden englanninopiskelija, jolla on venäjä sivuaineena. Hän kertoo kielitaustastaan: ”Olin yläasteella ja lukiossa kaikissa oppiaineissa ok, aina tykännyt kielistä ja perheessä puhuttu eri kieliä, englantia on aina ollut kiva opiskella”. Lukion abivuonna hän pohti järkevää opiskeluvalintaa ja pääsi todistusvalinnalla Tampereelle opiskelemaan.
Iida Seppänen on kolmannen vuoden saksanopiskelija. Hän kertoo aina tykänneensä kielistä ja koska kielillä on mahdollisuus saada monipuolisesti ja kansainvälisesti töitä, haki opiskelemaan saksaa.
Roosa Hokkanen on kolmannen vuoden suomenopiskelija, jolla on sivuaineena englanti ja kirjallisuus. Valmistuttuaan varsin kilpailuhenkisestä lukiosta, hän ei halunnut ajatellakaan jatko-opintoja, vaan oli vuoden töissä, kunnes tajusi, että suomeakin voi opiskella. Hän kertoo, että koska on kiinnostunut suomen kielestä ja koska ”tykkää nipottaa näistä asioista”, niin haki ja pääsi toisella hakukerralla opiskelemaan.
Puheenjohtajan paikalle johtavat tiet ovat monet, miten sinä päädyit puheenjohtajaksi?
Kristina toimi edellisenä vuonna toisena Lexican tuutorivastaavista. Vastaavan pesti sisältääkin todella vaihtelevaa tekemistä ja vaatii monipuolista osaamista niin ryhmänjohtamisessa, tapahtumien järjestämisessä kuin koulutus- ja sosiaalipoliittisellakin sektorilla. Hän kertoo pohtineensa, että ”mikä muu pesti vois pitää samantyylisiä asioita sisällään?” ja pohdittuaan sekä pj:n, että tapahtumavastaavan paikkaa, saivat hänen kaverinsa rohkaisevat sanat hänet lopulta hakemaan puheenjohtajaksi. Kristina avaa, että uusi kausi jännittää, kun koskaan ei tiedä mitä eteen tulee, epävarmuus tuntuu kuitenkin jo vähän hälvenneen ja nyt hän motivoituneesti suuntaakin katseensa alkaneeseen kauteen: ”on paljon asioita, jotka on hyvin ja paljon, jotka vois olla paremmin”. Hän toivookin, että tulevaisuudessa voisi olla hyödyksi kaikille järjestön toimintasektoreille.
Iida aloittaa jo toista kauttaan Translan pj:nä. Vuonna 2021 hän toimi sekä tavallisena, että kansainvälisenä tuutorivastaavana ja päätyi 2022 hakemaan puheenjohtajaksi, koska ”silloinen hallitus suostutteli”. Hän korostaakin, että kokee olevansa nyt hyvässä asemassa, koska sai viime vuonna totutella pj:n saappaisiin sekä opetella asioita. Hänkin on toisinaan ollut epävarma, onko mahdollisesti ”liian kokematon tai nuori puheenjohtajuuteen”, mutta lähtee uuteen kauteen täynnä kokemuksen tuomaa itseluottamusta. Puheenjohtajuuden hän sanoo olevan ”kaikkea mahdollista, hauskaa, kiireistä, opettavaista ja yhteisöllisyyttä luovaa”.
Roosa aloittaa myös toista pj kauttaan Kopulan ohjaksissa. Hän kertoo naurahtaen, että alun perin puheenjohtajaksi hakeminen ilman mitään aiempaa pestiä oli vitsi: ”Tiedettiin et edelline pj ei aio jatkaa, heitin läpällä kavereille et vois hakee”, mutta ajan mittaa kuitenkin ”vitsi kasvoi muhun kiinni” ja hän päätyi oikeasti hakemaan paikkaa ja sai sen. Hän kuitenkin kommentoi nykyisen vuoden alkua sanoin ”ehkä silleen liian letkeesti lähdin tähän, muutamien asioiden hoitaminen jäi unholaan”. Kopulan kulttuurista hän kertoo sen verran, että puheenjohtajan paikka on ”nykyään vähän sellanen, että 2 vuotta hoitaa ja sit pystyy perehdyttään seuraavaa”. Uuteen kauteen hän lähtee aiemman vuoden kokemuksen tuomalla varmuudella ja rentoudella ja kuvaileekin rooliaan niin, että aikoo nyt enemmänkin katsella muiden perään, että hommien pyörittäminen sujuu ongelmitta.
Sellaisilla fiiliksillä. Entäpä mitä tavoitteita sinulla on tulevalle kaudelle?
Kristina kiinnittää erityisesti huomiota hallinnollisiin asioihin ja niiden tehokkuuteen. Hän haluaa päivittää ja parantaa muun muassa Lexican sääntöjä ja niiden noudattamista, toiminnan läpinäkyvyyttä jäsenistölle, toimintasuunnitelmaa ja toimintakertomusta sekä ylipäätään dokumentaatiota. Hänestä on tärkeää, että myös jäsenistöllä on mahdollisuus olla perillä siitä, mitä järjestön hallinto tekee. Lexican hallituksen kokouspöytäkirjat ovat jo nykyäänkin kaikille saatavilla Lexican sivuilta ja viikoittaisia tiedotteita julkaistaan niin sähköpostilistalle, Instagramiin kuin Telegramiinkin.
Iida vannottaa, että Translan aktiivista toimintaa jatketaan ja parannetaan edelleen. Hänestä toiminta onkin kehittynyt paljon viime vuosina ja tahtoo, että jatkossakin Transla järjestää monipuolisia tapahtumia, tarjoaa selkeää ja ajankohtaista viestintää, sekä suorittaa hyvää jäsenistön edunvalvontaa.
Roosa toteaa, että tämän vuoden tavoitteet kohdistuvat erityisesti syksyllä tulevien fuksien saamiseen mukaan järjestön toimintaan. Hän kokee, että varsinkin Kopulan, Translan ja Lexican uusi ainejärjestötila olisi avauduttuaan hyvä paikka tavata jäsenistöä ja luoda yhteisöllisyyttä. Kopula julistautui 2021 hyvänmielen ainejärjestöksi, johon hän toteaa, että ”ei mikää läppä, taino oli aluks vitsi, mutta oikeasti mietitään, että se toteutuis, että oltais hyvänmielen ainejärjestö”.
Nyt meillä on yleisellä tasolla käsitys vuoden puheenjohtajista. Sitten siirrytään vähän kohdistetumpiin kysymyksiin. Tästä vuodesta eteenpäin Lexica ja Transla hoitavat fuksien tuutoroinnin taas erikseen, miten tämä vaikuttaa järjestöjen toimintaan?
Kristina toteaa, ettei se toistaiseksi näin alkuvaiheessa vielä vaikuta. Tuutorien perehdyttämistä ja tuutorointia jatketaan alkuun samaan tapaan kuin ennenkin. On kuitenkin sovittava käytänteistä, miten myös Transla saadaan näkyväksi uusille fukseille. Hän sanookin toiveikkaasti: ”Luulen, että on sen verran hyviä toimijoita kummallakin, että saadaan sovittua hyvät käytännön järjestelyt, et kaikki saavat itsensä fukseille näkyville. Odotan innolla mitä uusia tapoja keksitään.” Iidakaan ei asiaa säiky, vaan toteaa, että vaikka tulevaisuudessa Transla saakin tuutoroitavakseen vain Movikon (Monikielinen viestintä- ja käännöstiede) maisterifukseja, ei Translan tuutorointi siihen kaadu, vaan jatketaan elämässä eteenpäin.
Siinä, missä Lexica ja Transla ovat Kontekstin lukijoille varmasti tuttuja, voi joitain ihmetyttää, että mikä ihme se Kopula on? Mitä suomen opinnoilla voi tehdä?
Roosa vastaa alkuun huvittuneesti Kopulan nettisivuiltakin tutulla sloganilla ”kopula on subjektia ja predikatiivia yhdistävä olla-verbi”, mutta jatkaa, että ”Kopula on suomen kielen opiskelijoiden ainejärjestö, edustetaan suomen kielen opiskelijoita, ollaan yhteistyössä yliopiston, professorien ja koulutussuunnan kanssa. [Kopula] pitää opintosuunnan pinnan yläpuolella, järjestää vapaa ajan toimintaa, sitsei, nyt meil on ollu viime vuonna ja jatkuu lautapeli-illat, työelämäpäivä sekä keskiviikkoisin päiväkahvit, joihin voi tulla, jos kiinnostaa.” Suomen opinnoista hän kertoo, että vaikkei yrityksillä usein ole tarjota juuri suomen opiskelijoille oikein mitään, voi suomen opinnoilla ryhtyä vaikka opettajaksi, kirjailijaksi, hoitamaan yritysten some-tilejä tai nettisivuja ja myös kääntäjä on vaihtoehto. Hän myös toteaa, että ”Sä voit myydä ittes mihin tahansa” ja kertookin itse tahtovansa kirjastontädiksi.
Joitakin opiskelijoita mietityttää, miksi on erikseen olemassa ainejärjestö vieraille kielillä ja kääntämiselle. Mistä erilliset järjestöt ovat siis saaneet alkunsa ja mihin niitä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa?
Iida valottaa Translan historiaa. Alun perin Tampereen yliopistolla oli kaksi täysin itsenäistä opintosuuntaa: kielen filologia ja kääntäminen. Tällöin sekä Lexica, että Transla perustettiin ja vaikka myöhemmin opintosuuntien kandivaihe yhdistyi yhdeksi, pysyivät ainejärjestöt ja maisterivaiheet erillään. Hän kokee, että juuri tämän erillisen maisterivaiheen vuoksi kääntämiseen ja tulkkaamiseen erikoistuvat opiskelijat ansaitsevat niihin erikoistuneen ainejärjestön ja toivookin, että vaikka järjestöt varmasti ajan myötä muuttuvat, niin Transla kuitenkin jatkaisi toimintaansa tulevaisuudessakin.
Lexican tunnettavuus ja näkyvyys on kasvanut viime vuosina hurjasti ja poikkitieteellisyys oli jo viime vuonna isona teemana. Miten Lexica toteuttaa poikkitieteellisyyttä tänä vuonna?
Kristina kertoo, että kaikkia toimintasektoreita kannustettaisiin toimimaan poikkitieteellisesti ja etenkin tapahtumia järjestettäisiin muidenkin, kuin vain kaikkein läheisimpien järjestöjen kanssa. Tämä painottuu varsinkin tapahtuma- ja tuutorointisektoreilla ja yleinen konsensus onkin, että poikkitieteellisten tapahtumien järjestämiseen lähdetään tietysti mukaan. Myös TREYn näkyvyytä voisi yrittää lisätä Lexican toiminnassa. Hän mainitsee tilanteen olevan näiden tavoitteiden kannalta hyvä, sillä aiempinakin vuosina on tehty poikkitieteellisiä juttuja, joten ihan täysin nollasta ei tarvitse aloittaa. Hänestä on kivaa nähdä, kun järjestö, sekä sen toimijat luovat uusia kontakteja ja ystävyyssuhteita ympäri yliopistoa.
Näin lopuksi vielä vapaa sana
Kristina toistaa olevansa onnellinen siitä, että tuli valituksi pestiin ja odottaa innolla tulevaa vuotta ja kaikkea, mitä se pitää sisällään. ”On ilo nähdä kuinka motivoituneita toimijoita on ja kuinka kaikki lähti rullaamaan heti aluksi paremmin kuin olisi osannut odottaakaan. Iso kiitos Lexican hyville toimijoille, on ilo olla Lexican pj tänä vuonna.”
Iida niin ikään kertoo odottavansa kauden tullessaan tuomia asioita innolla ja hyvin fiiliksin. Hän lisää uskovansa vahvasti Translan elinvoimaisuuteen ja potentiaaliin.
Roosa toivottaa lämpimiä yhteistyöterveisiä – kuin toimitusjohtaja konsanaan – ja kertoo odottavansa erityisesti aj-tilan valmistumista. Hän muistuttaa, että on turha murehtia opintojen etenemisen nopeutta, varsinkin ”inhottaa turha ahdistus mitä opiskelijoille aiheutetaan erinäisiltä tahoilta (köh kela).”
Näillä fiiliksillä on selkeästi hyvä aloittaa käyntiin pyörähtänyt kausi ja allekirjoittanutkin odottaa innolla, mitä kaikkea järjestötoimijat saavatkaan aikaan tänä vuonna. Toimitus kuhiseekin jo ideoita, joten kannattaa pysyä kuulolla!
Jäikö jokin askarruttamaan tai kysymys kaivelemaan hampaankoloon? Haluatko seuraavaksi jutun jostakin tietystä aiheesta? Voit esimerkiksi kommentoida alle. Järjestöihin pääset tutustumaan lisää esimerkiksi Instagramin puolella @lexica_ry, @transla_ry ja @kopulary.
Ville Porkka
Kirjoittaja on Kontekstin päätoimittaja vuonna 2023.
1 888 kommenttia
Kommentointi on suljettu.